Rannankylän metsästysseura Ry  Since1952

METSÄSTYSSEURAN TARINA

Koska on kysymys ajallisesti useamman sukupolven ylitse kantaneesta, edelleen elinvoimaisesta paikallisesta yhdistyksestä, on aika kääntää katse menneeseen aikaan ja muistella niitä olosuhteita ja muita vaikuttimia, jotka johtivat aikoinaan Rannankylän Metsästysseura ry:n perustamiseen. Luonnollisesti perimmäinen syy on ollut helpottaa metsästyksen harjoittamista vuokraamalla metsästysoikeutta seuralle, mutta merkittävää oli myös saada muutos vallitseviin olosuhteisiin. Nimittäin asiat eivät olleet kohdallaan, mitä tulee yleiseen järjestykseen. Ajan tapa silloin oli, etteivät tietyt piirit kunnioittaneet paikallisia asukkaita saapuessaan metsästämään seuramme nykyiselle alueelle. Katsoivat oikeudekseen jättää autonsa kujansuihin esteeksi karjankuljetukselle tai muulle vastaavalle. Päästivät koiransa vapaaksi ahdistelemaan pihassa käyskenteleviä kanoja. Jänisräikkiä pärisyttäen sekä muuten mekastaen alkoivat edetä avorivissä pihasta metsään. Saalis suolistettiin keskellä pihaa jättäen roippeet siihen. Talonväki ei hennonut aina puuttua asiaan, varsinkin kun naapuripitäjän nimismies viihtyi usein näiden vieraiden mukana.  

               

Eivät aivan synnittömiä olleet paikallisetkaan. Usein aamuvarhaisella kulki pakoputki möyryten vanha Bedford pitkin syrjäkylien sorateitä. Kuljettajan lisäksi miehistöön kuului ukkeli, joka vilusta sinisenä seisoi lavalla haulikkonsa kanssa tähyillen kopin ylitse edessään olevia pientareita. Saalista tuli, ellei toinen hyväkäs ehtinyt aikaisemmin ajella samoja reittejä henkilöautollaan. Hän, jonka kerrottiin ajelevan tiet lävitse myös lauantai-iltaisin, kun ihmiset olivat saunomassa, eivätkä silloin vastanläiskeeltä kuulleet laukauksia. Puhuttiin myös eräästä veljessarjasta, joka isänsä johdolla kampasi kaikki jänikset takamailta, mutta silloin kertojan puheessa oli huomattavissa selvä kateellinen vire.

Oli aika ryhtyä vastatoimenpiteisiin. Kaiken edellä kuvatun seurauksena syntyi Rannankylän Metsästysseura ry, jonka perustamiskokous pidettiin 06.11.1959. Kokouksen pöytäkirjan allekirjoittivat tuolloin seuraavat perustaja-jäsenet: Osmo Mikkola, Eino Kumpulainen, Matti Tikka, Toivo Pulkkinen, Hannes Kumpulainen, Tauno Tikka ja Erkki Mäntylammi. Yhdistysrekisteriin seura merkittiin 14.07.1960, jolloin perustamispöytäkirjan mukaiset säännöt saivat samalla virallisen vahvistuksen. Niin seuran toiminta alkoi.

Teiden varsille ilmestyi valkoisia lappuja, joissa oli teksti: ”Riistanpyynti sivullisilta kielletty. Rannankylän Metsästysseura ry”. Kouluaan aloittelevassa pienessä Erkissä laput saivat aikaan hämmennystä. Miksi juuri heidän väeltä oli riistanpyynti kielletty? Eihän Sivulan isäntä ollut metsästänyt koskaan eikä omistanut pyssyäkään. Asioilla on kuitenkin tapana selvitä, kuten tapahtui Erkinkin kohdalla lukutaidon kasvaessa.                                                                                                 

Alussa metsästyskulttuuriin kiinnitettiin paljonkin huomiota ja siihen liittyvää koulutusta järjestettiin. Jokitalon pirtissä pidetyissä tilaisuuksissa painotettiin oikeaa käyttäytymistä metsällä sekä metsästyslain ja asetusten noudattamista. Järjestettiin mm. riistanhoitokilpailuja, kuten kilpailu vahinkolintujen hävittämisessä. Riistapolkukilpailu oli syksyinen tapahtuma. Lisäksi oli tapahtumia, jotka olivat suunnattu nimenomaan nuorille jäsenille, esim. pienoiskivääriammunta. Riistan ruokinta tuli myös varhain mukaan ohjelmaan.

Voitaneen todeta, että seura on olemassa olonsa aikana täyttänyt odotukset, jotka aikoinaan sille perustajien taholta asetettiin. Vuonna 2010 seura päätti uudistaa sääntönsä. Uudet säännöt vahvistettiin Patentti- ja rekisterihallituksessa 31.03.2010. Merkittävin muutos alkuperäisiin sääntöihin nähden oli, että uusien jäsenten hyväksymistä koskeva päätäntävalta jäsenistön vuosikokoukselta siirrettiin johtokunnalle. Nykyään seuran toiminta jatkuu perinteitä kunnioittaen, mutta käyttäen nykyajan suomia mahdollisuuksia varsinkin tiedotuksen saralla. Osoituksena tästä ovat hiljattain saadut seuran toimintaa palvelevat netti- ja Facebook sivut. Näin toiminta jatkunee edelleen ilman näköpiirissä olevia suurempia haasteita, kuitenkin toivoen, että alueen riistakanta nousee ennen pitkää nykyisestä taantumastaan.